Maatilojen yhteinen biokaasulaitos Kuubioon?
”Asiantuntijan tekemän selvitystyön perusteella Koillismaalla olisi potentiaalia ainakin kahteen maatilojen yhteiseen biokaasulaitokseen, joista toisen sijoittuminen uudelle Kuusamon bioteollisuusalueelle eli Kuubioon vaikuttaisi mahdolliselta.”
Kooltaan ja toteuttajatahoiltaan vaikuttava Biomassat kiertoon Koillismaalla hanke käynnistyi keväällä 2023. Hankkeen merkittävimpänä hyötynä nähdään ympäristönhoidollisista toimenpiteistä syntyvän biomassan jalostaminen energiaksi tai lannoitteiksi ja kasvitautien torjunta-aineiksi.
Hankkeen päätoteuttajana toimii Koillis-Suomen Kehittämisyhtiö Naturpolis Oy ja osatoteuttajina Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, ProAgria Oulu ry sekä Oulun yliopisto. Osatoteuttajien yhteistyöllä ja toisiaan täydentävillä selvityksillä ja tutkimuksilla saadaan aikaiseksi suunnitelma tehokkaasta korjuu-, logistiikka- ja tuotantoketjusta, jossa ympäristönhoidollisia biomassoja hyödynnetään tehokkaasti ja maatilojen ravinnekiertoa tehostetaan ympäristövaikutukset huomioon ottaen.
Hanke jatkuu 31.3.2026 saakka ja sen kokonaisbudjetti 1 192 421 euroa. EAKR:n ja valtion rahoitusosuus on 70 % ja tuensaajan omarahoitus 30 % kokonaiskustannuksista.
Hankkeen toimenpiteet lähtivät vauhdilla käyntiin ja viime kesänä toteutettiin jo ensimmäiset vesiruton nostot Kuontijärvellä sekä Vuotunkijärvellä. Vesiruttoa hyödynnettiin useissa eri kokeissa, joiden tavoitteena on selvittää muun muassa vesiruton ja heinän säilömiseen liittyviä menetelmiä, biokaasupotentiaaleja ja lannoitevaikutuksia. Tänä vuonna päästään taas käärimään hihat ja marssimaan järveen, sillä vesiruttoa nostetaan samoilla koealoilla uudestaan. Koevesistöissä selvitetään samalla vesiruton nostojen vaikutuksia vesistöön ja sen pohjaeläimiin.
Tavoitteena on lisätä maaseudun yritystoimintaa sekä luoda työpaikkoja kehittämällä kustannustehokas tapa hyödyntää ympäristönhoidollisia biomassoja. Samalla kehitetään keino tehostaa maaseudun ravinnekiertoa, nostaa omavaraisuusastetta, pienentää hiilijalanjälkeä sekä tehdä vesien- ja ympäristönhoidosta taloudellisesti kannattavaa. Yhtenä vaihtoehtona energiantuotannon ja ravinneomavaraisuuden lisäämiseksi on selvitetty mahdollisuutta maatilojen yhteiseen biokaasulaitokseen. Asiantuntijan tekemän selvitystyön perusteella Koillismaalla olisi potentiaalia ainakin kahteen maatilojen yhteiseen biokaasulaitokseen, joista toisen sijoittuminen uudelle Kuusamon bioteollisuusalueelle eli Kuubioon vaikuttaisi mahdolliselta. Kiinnostusta yhteistä biokaasulaitosta kohtaan on ollut usealla tilalla ja nyt selvityksessä onkin potentiaalisimmat laitosmallit, omistus- ja ansaintalogiikat sekä kiinnostuneet investoijat ja mahdolliset investointituet.
Hankkeen lopputuloksena tuotetaan raportti maatilojen biokaasulaitosten sekä ympäristönhoidollisten biomassojen mahdollisuuksista Koillismaalla. Naturpoliksen osuudessa käsitellään biokaasulaitoksen teknistaloudellisia ratkaisuja sekä ansainta- ja omistusmalleja. Ympäristönhoidollisten sivusyötteiden (kuten vesiruton) säilöntätutkimuksen tulokset sekä suositellut säilöntämenetelmät ohjeineen sisältyvät loppuraporttiin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) osuudessa käsitellään vesiruton biomassan vaikutuksia perunasatoon sekä maan ravinne- ja hiilipitoisuuteen pohjoisissa viljelyoloissa. Luke tuottaa tietoa mädätysjäännöksen jalostuksesta kierrätyslannoitevalmisteeksi ja sen soveltuvuudesta erilaisille viljelykasveille. Tutkimustulosten pohjalta raportissa pystytään tekemään arvioita menetelmän skaalautuvuudesta ja kustannustehokkuudesta. Lisäksi tietoa saadaan vesiruton pinnalla kasvavien mikrobien ominaisuuksista sekä vaikutuksista erilaisten viljelykasvien kasvuun ja tautioireiden hillintään.
Suomen ympäristökeskus Syke raportoi vesiruton esiintymisen ja poistamisen vaikutuksista pilottikohteiden vesistöjen eliöstöön ja veden laatuun sekä tekee vesikasvikartoituksia. Syken osuudessa käsitellään myös sivuvirtojen biokaasupotentiaalia. ProAgria Oulu tuottaa loppuraporttiin selvityksen ympäristönhoidollisten biomassojen määristä ja sijainneista. Tämän lisäksi raporttiin kootaan tietoa uuden lannoitevalmistelain sekä CAP27 -suunnitelman vaikutukset biokaasuntuotantoon sekä rejektin hyödyntämiseen. Oulun yliopisto laatii dokumentaation vesiruton keruuseen kehitetystä laitteesta sekä tarvittavan esittelymateriaalin niin loppukäyttäjälle kuin mahdolliselle laitteen teolliselle valmistajalle.
Artikkelikuva: Vesiruttotalkoot kesä 2024. Vesiruton nostot tapahtuvat nyt niin sanotusti käsityönä, mutta Oulun yliopisto kehittää laitteistoa, jolla vesiruton nosto olisi tehokkaampaa.