Kuusamo satsaa tulevaisuuden biotalouteen

Kuubiosta rakennetaan uudenlaista hiiliviisasta teollisuusaluetta bio- ja kiertotalousalan yrityksille ja tutkijoille. Onnistuessaan se nostaa paikkakunnan biopohjaisten tuotteiden jalostusastetta, lisää omavaraisuutta ja tekee Kuusamosta jätteettömän kaupungin.

Valtatie 20 varrelle, vain kolmen kilometrin päähän Kuusamon keskustasta rakennetaan kovaa vauhtia tiestöä sekä puutavaraterminaalia. Perusinfraa rakennetaan valmiiksi yritysten Kuusamon bioteollisuusalueelle eli Kuubioon asettumista varten, mutta yrityskohtaiset tarpeet huomioidaan bioteollisuusalueen tonttikohtaisissa ratkaisuissa ja sijoittelussa.

Infran lisäksi alueelle kehitetään jo hiiliviisasta biotalouden innovaatioekosysteemiä Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n sekä Kuusamon ja Taivalkosken kuntien toimesta.

Projektipäällikkö Ville Happonen selventää, mitä se tarkoittaa.
”Yrityksistä, tutkimuslaitoksista sekä koulutusorganisaatioista muodostuu ekosysteemi, jossa yhdistyvät kaikki tarvittavat tahot uusien innovaatioiden kehittämiseen, tutkimiseen, tuotteistamiseen sekä markkinoille saattamiseen. Toimiva innovaatioekosysteemi mahdollistaa yritysten toimimisen Kuubiossa synergiassa, jossa tietoa jaetaan ja jossa toisen yrityksen jäte tai sivuvirta on toisen yrityksen raaka-ainetta. Niin materiaaleista kuin niistä syntyvistä sivuvirroista sekä energiasta ja tietotaidosta saadaan kaikki irti”.

Kuusamon kaupunki panostaa Kuubion kehittämiseen vahvasti. Kaupungin lisäksi kehittämistoimenpiteitä rahoittavat EU:n rakennerahastot ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.

”Jos onnistumme, tulokset ovat teknistaloudellisesti monistettavissa ympäri maailmaa. Kyllä 15 000 ihmisen pitäjä voi tuottaa maailmanluokan tuotteita ja olla samalla hiilineutraali”, kaupunginjohtaja Jouko Manninen sanoo.
Yrityksille Kuubio merkitsee ainutlaatuista tilaisuutta luoda uutta. Se on tärkeää, sillä esimerkiksi metsäteollisuudessa jalostusaste on laskenut koko 2000-luvun. Puun poltto ei sitä paranna.

Kuubiossa olet raaka-aineen äärellä

Kuubio olisi hyvä sijoittumiskohde esimerkiksi modernille sahalle, jonka ympärille voi rakentua sahan sivuvirtoihin pohjautuvaa, korkean jalostusasteen teollisuutta. Pitkälle jalostettujen puutuotteiden lisäksi sivuvirroista voitaisiin valmistaa vaikka öljyjä, kankaita tai jopa lääkkeitä.

”Hiiliviisaan biotalouden innovaatioekosysteemi -hankkeessa on toteutettu pilottitutkimuksia muun muassa männynkuoren kuumavesiuutosta ja pyrolyysistä. Uutto- ja pyrolyysinesteissä on alustavien tulosten mukaan paljon potentiaalia eri tuotteisiin, kuten lannoitteisiin, kasvitautien torjuntaan sekä lahonestoaineisiin”, Happonen pohtii.

Kuubiota rakennetaan yhteistyö ja verkosto edellä, joiden kehittämisessä innovaatioekosysteemi on aktiivisena toimijana tuomassa yhteen oikeita tahoja, jotta Kuubioon voi rakentua oma sisäinen energiaverkko sekä tehokas materiaalikierto. Kun sopivat toimijat saadaan yhteen, voi toisen roska olla toisen aarre.

”Yritysmaailmassa on oltu hyvin kiinnostuneita Kuubiosta. Käymme parhaillaan neuvotteluja heidän edustajiensa kanssa”, Manninen paljastaa.
Alueella toimii jo energia- ja vesiosuuskunta EVOn uusi jätevedenpuhdistamo, joka tarjoaa biotalouden toimijoille synergiamahdollisuuksia: puhdistettu jätevesi sopii esimerkiksi muovijätteen puhdistukseen, ja liete on huonosti hyödynnetty raaka-aine energiatuotannossa. Nyt selvitetään, sopisiko yhdyskuntaliete jalostettuna metsän lannoitukseen.

Kuusamon jätteet kuljetetaan tällä hetkellä käsiteltäväksi ja poltettavaksi Ouluun, mutta jatkossa ne kierrätetään Kuubiossa. Kiertotalousyhtiö on varannut tontin alueelta.

”Toivomme laajasti eri yrityksiä mukaan. Mitä aikaisemmin on yhteydessä, sitä paremmin pystyy vaikuttamaan alueen kehittymiseen sekä omaan sijoittumiseen Kuubion alueella sekä ekosysteemissä”, Happonen sanoo.